Miten päästä alkuun?

Rahastosijoittaminen on turvallisempaa kuin osakesijoittaminen. Tavallinen perustallaaja voi hieman säästöjä kerättyään laittaa rahan poikimaan pankin rahastoon. Rahastoja on monenlaisia ja huolellinen rahastosijoittaja ei selviä paljoa helpommalla kuin osakesijoittaja, sillä rahastosijoittamisessa on monia sudenkuoppia. Vältä ainakin seuraavat. 

Isoon finanssitaloon ei voi aina luottaa

Tuore tutkimus yllättää. Vaikka usein ajatellaa, että isoilla finanssitaloilla, kuten tutuimmilla pankeillamme, on käytössään vakuuttavin asiantuntijakaarti, käytännössä näin ei näyttäisi olevan. Isojen pankkien rahastot ovat keskimäärin tehottomampia kuin pienten rahastoyhtiöiden vastaavat. Vuosien varrella hyvin menestyneitä pieniä rahastoyhtiöitä ovat esimerkiksi Aurator, PYN, Odin, Hiisi, WIP ja Seligson. 

Aktiivinen salkunhoito ei ole aina tehokkain vaihtoehto 

Kolme neljästä rahastosta häviää indeksilleen. Keskimäärin rahasto häviää rahaa suunnilleen asiakkailta kerättyjen palkkioiden verran. Useimmat aktiivisiksi nimetyt rahastot eivät itse asiassa korkeista palvelukuluistaan huolimatta poikkea sijoitusprofiililtaan passiivisista rahastoista. Toisin sanoen useimmissa tapauksissa aktiivinen rahasto on sijoittajalle vähemmän tuottoisa kuin passiivinen, sillä hallinnointipalkkiot aktiivisissa rahastoissa ovat isommat. Potentiaalisesti tuottoisan todellisen aktiivisen rahaston tunnistaa osavuosikatsaukseen kätketystä ”tracking errorista”, joka kertoo, kuinka paljon rahaston sijoitusprofiili poikkeaa indeksistä. Jos tracking error on vähintään 10 % luokkaa, voidaan arvioida kyseessä olevan aktiivinen rahasto.

Suurin rahasto ei ole aina tehokkain

Liian iso kokonaispääoma tekee rahastosta hidasliikkeisen. Sillä ei ole enää yhtä paljon liikkumavaraa niillä markkinoilla, joilla se sijoittaa. Samoilla markkinoilla vaikuttavat isot salkut ovat keskenään lähes identtisiä. Tuotot jäävät parhaimmillaankin tasapaksuiksi. Suomalaisille markkinoille keskittyvän rahaston ei kannata olla ainakaan yli 100 miljoonaa euron arvoinen.

Kallein rahasto ei ole aina tasokkain

Iso hallinnointipalkkio ei tarkoita välttämättä, että tuotto tulee olemaan hyvää. Kalliit rahastot kuitenkin tuottavat hintaansa nähden vähemmän voittoa kuin edulliset rahastot.

Markkinavainu ei toimi

Ryntäily tuoreiden, mehevien markkinoiden perässä ei ole pitkällä tähtäimellä tehokkain sijoitustapa. Paras tapa on hajauttaminen ja kärsivällisyys. Tämä tuottaa tehokkaamman tuloksen kuin uhkapeli, sillä jos uhkapeliperiaatetta jatkaa vuodesta toiseen, ennemmin tai myöhemmin vastaan tulee myös sen verran muheva tappio, että olisikin kannattanut turvautua konservatiivisiin sijoituskohteisiin koko aika.